vuoro

Noun
  1. Järjestetty aika tai tilaisuus tehdä jotain. Noun
    Se oli hänen vuoronsa puhua.
  2. Vuorokausi tai aika, jolloin joku tekee jotain. Noun
    Lapsilla on vuoro leikkiä.
synonyms: aika, kierros, hetki

käännökset

🇧🇬 Bulgaria → ред päivittäinen käyttö, yleinen tilanne
🇺🇸 Englanti → turn arkikieli, vuorottelu tilanteissa kuten peleissä tai vuoroissa
🇪🇸 Espanja → turno arkikielinen, työvuorot, jonotus
🇳🇱 Hollanti → beurt arkikielinen, vuoron odottaminen tai tekemisen vuorottelu
🇮🇹 Italia → turno arkikieli, vuorottelu, järjestyksessä oleva tehtävä tai aika toimia
🇯🇵 Japani → 順番 (じゅんばん) arkikieli, vuoron tai jonotuksen merkitys
🇬🇷 Kreikka → γύρος vuoro jonossa tai järjestyksessä, arkipäiväinen käyttö
🇳🇴 Norja → tur arkikielinen, vuoron käsite esimerkiksi jonossa tai vuorossa työssä
🇵🇹 Portugali → vez arkipäiväinen, vuoron odottaminen tai vuorottelu
🇵🇱 Puola → zmiana työvuoro, työaikajärjestely
🇫🇷 Ranska → tour vuorottelu tilanteissa, kuten jonossa tai pelissä; arkikieli
🇷🇴 Romania → tură contextEverydayUse
🇸🇪 Ruotsi → tur päivittäinen vuorottelu, vuoron odottaminen
🇩🇪 Saksa → Turn contextEverydayUse
🇩🇰 Tanska → tur arkipäiväinen, vuorottelu tai jonotustilanne
🇹🇷 Turkki → sıra arkikielinen, yleiskieli
🇭🇺 Unkari → műszak työvuoro, työaika
🇪🇪 Viro → vahetus työvuoro, työaikataulu