vanaema

substantiivi
  1. Vanha nainen, usein iäkkäämpi nainen, joka voi olla esimerkiksi sukulainen tai yhteisön jäsen, ja jolla on usein perinteisiä tai kulttuurisia rooleja yhteisössä. substantiivi
    Vanaema kertoi meille vanhoja tarinoita lapsuudestaan.
    Vanaema leipoi herkullisia pullia sunnuntaina.
  2. Vanhentunut tai ikääntynyt nainen, joka saattaa olla vähemmän aktiivinen tai elämäniloisempi kuin nuoremmat naiset. substantiivi
    Vanaema istui hiljaa ja katseli ikkunasta ulos.
    Hän oli jo vanha vanaema, mutta hänellä oli vielä paljon elämäniloa.