vaakaviiva

Substantiivi
  1. Tavallinen viiva tekstissä, esimerkiksi yhdistämään sanoja tai erottamaan osia. Substantiivi
    Kirjoittaja lisäsi vaakaviivan lauseen osiin.
  2. Puhelias tai erityisesti painotettu tauko lauseessa. Substantiivi
    Hän piti vaakaviivan puheessaan.
synonyms: viiva, pisteviiva