skapning

substantiivi
  1. luomus tai luotu olento, usein viitaten johonkin, joka on luotu tai syntynyt jollakin tavalla substantiivi
    Tämä taideteos on mestarillinen skapning.
    Luonto on täynnä ihmeellisiä skapningeja.
  2. arkikielessä voi viitata myös johonkin kummalliseen tai erikoiseen olentoon tai asiaan substantiivi
    Mikä ihmeen skapning tuo on?
    Hänellä on tapana kerätä kaikenlaisia outoja skapningeja.