sekkumine

substantiivi
  1. Toiminta, jossa henkilö osallistuu toisten asioihin tai puuttuu toisten asioihin ilman suoraa oikeutusta tai tarvetta, usein häiritsevästi tai tarpeettomasti. substantiivi
    Hänen sekkumisensa naapuruston asioihin oli ärsyttävää kaikille osapuolille.
    Se ei ole sopivaa sekaantua toisten asioihin ilman lupaa.
  2. Henkilön tai asian puuttuminen tai osallistuminen tilanteeseen, joka ei kuulu hänen vastuulleen tai ei koske häntä suoraan. substantiivi
    Hän ei pitänyt sekkumisesta työasioihin, jotka eivät häntä koskeneet.
    Se oli liikaa sekaantumista henkilökohtaisiin asioihin.