schweben

verbi
  1. Saksankielinen verbi, joka tarkoittaa 'leijua' tai 'kellua' ilmassa tai vedessä ilman näkyvää tukea. verbi
    Ilmapallo voi schweben ilmassa, kun se on täytetty heliumilla.
    Höyhen voi schweben tuulessa kevyesti.
  2. Kuvaannollisesti käytettynä tarkoittaa tilannetta, jossa jokin asia on epävarma tai keskeneräinen. verbi
    Päätös asiasta jäi schweben, kunnes kaikki osapuolet olivat yhtä mieltä.
    Hänen tulevaisuutensa suunnitelmat ovat vielä schweben.