söm
- vanha suomalainen sana, joka tarkoittaa unta tai nukkumista, erityisesti levollista ja syvää unta substantiiviHän nukkui syvää sömää koko yön.Lapsi oli pitkään sömässä päiväunillaan.
- harvinaisessa käytössä myös viittaa uneen liittyvään tilaan tai kokemukseen, joskus symbolisesti tai runollisesti substantiiviRunossa kuvataan unta kuin toista todellisuutta, kuin sömää.Hän koki unensa kuin todeksi, kuin sömää, joka ei koskaan lopu.