rikkominen

Noun
  1. Toimenpide, jossa jotain rikkoutuu tai loukataan. Noun
    Hän sai sakot rikkomisesta.
synonyms: rikkomus, rikkomistilanne

käännökset

🇸🇦 Arabia → خرق contextFormal
🇧🇬 Bulgaria → чупене arkikielinen, yleiskieli
🇺🇸 Englanti → breaking yleiskielinen, arkinen käyttö
🇪🇸 Espanja → rotura yleiskieli, neutraali
🇳🇱 Hollanti → breuk yleinen, tekninen, lääketieteellinen
🇮🇹 Italia → rottura yleinen, arkikielinen
🇯🇵 Japani → 破壊 (はかい) yleinen, muodollinen, viittaa fyysiseen tai abstraktiin tuhoamiseen
🇬🇷 Kreikka → παραβίαση contextFormal
🇳🇴 Norja → brudd contextFormal
🇵🇹 Portugali → ruptura contextFormal
🇵🇱 Puola → złamanie yleinen, rikkominen fyysisessä mielessä (esim. esineen rikkoutuminen)
🇫🇷 Ranska → violation contextFormal
🇷🇴 Romania → încălcare virallinen, juridinen tai sääntelykonteksti
🇩🇪 Saksa → Bruch yleinen, tekninen
🇹🇷 Turkki → kırılma contextFormal
🇭🇺 Unkari → megsértés lain tai säännön rikkominen, muodollinen käyttö
🇪🇪 Viro → rikkuvus tekninen, formaali