rasa

substantiivi
  1. ääni, joka syntyy, kun jokin repeää tai murtuu substantiivi
    Kuului kova rasa, kun oksa katkesi.
    Hän kuuli rasahduksen metsässä.
  2. kuvaannollisesti, jokin, joka tapahtuu äkillisesti tai odottamatta substantiivi
    Keskustelu päättyi kuin rasa.
    Ystävyytemme katkesi kuin rasa.

käännökset

🇺🇸 Englanti → fall, collapse puhekieli, arkikieli
🇵🇱 Puola → gatunek biologia, tieteellinen konteksti
🇸🇪 Ruotsi → ras arkikielinen, puhekieli