rannikko

Noun
  1. Maa-alue meren tai järven äärellä. Noun
    He kävelivät rannikolla auringonlaskussa.
synonyms: ranta, matalikko

käännökset

🇸🇦 Arabia → الساحل yleinen, arkikielinen
🇧🇬 Bulgaria → крайбрежие yleiskielinen, maantieteellinen termi
🇺🇸 Englanti → coast yleiskielinen, maantieteellinen termi
🇪🇸 Espanja → costa yleinen, maantieteellinen termi
🇮🇹 Italia → costa yleiskielinen, maantieteellinen termi
🇯🇵 Japani → 海岸 contextEverydayUse
🇬🇷 Kreikka → παραλία arkikielinen, rannalla oleva alue, jossa on hiekkaa tai kiviä
🇳🇴 Norja → kyst yleiskielinen, arkikielinen
🇵🇹 Portugali → costa contextEverydayUse
🇵🇱 Puola → wybrzeże contextStandardLanguage
🇫🇷 Ranska → côte contextEverydayUse
🇷🇴 Romania → coastă yleiskielinen, maantieteellinen termi
🇸🇪 Ruotsi → kust contextStandardLanguage
🇩🇪 Saksa → Küste contextStandardLanguage
🇩🇰 Tanska → kyst yleiskielinen, arkikielinen
🇹🇷 Turkki → kıyı arkipäiväinen, yleiskieli
🇭🇺 Unkari → partvidék yleiskielinen, neutraali
🇪🇪 Viro → rannik yleinen, neutraali käyttö