pilkku

Noun
  1. Kirjaimen tai merkin, joka erottaa lauseita tai osia tekstissä. Noun
    Lauseessa oli paljon pilkkuja.
synonyms: pilkkumerkki, komma

käännökset

🇸🇦 Arabia → فاصلة kirjallinen, kieliopillinen
🇧🇬 Bulgaria → запетая kirjallinen, kieliopillinen
🇺🇸 Englanti → comma kirjallinen, kielioppi, yleiskieli
🇪🇸 Espanja → coma kirjallinen, kieliopillinen merkki
🇳🇱 Hollanti → komma kirjallinen, kieliopillinen merkki
🇮🇹 Italia → virgola kirjakieli, yleinen käyttö kieliopissa ja kirjoittamisessa
🇯🇵 Japani → コンマ contextTechnical
🇬🇷 Kreikka → κόμμα contextEverydayUse
🇳🇴 Norja → komma kirjallinen ja arkipäiväinen, kieliopillinen merkki
🇵🇹 Portugali → vírgula contextStandardLanguage
🇵🇱 Puola → przecinek kirjallinen, yleiskielinen
🇫🇷 Ranska → virgule kirjallinen, kieliopillinen merkki
🇷🇴 Romania → virgula contextEverydayUse
🇸🇪 Ruotsi → komma kirjallinen, kielioppi, yleiskieli
🇩🇪 Saksa → Komma contextEverydayUse
🇩🇰 Tanska → komma kirjallinen, kielioppi
🇹🇷 Turkki → virkkeen välimerkki, pilkku kirjakieli, kielioppi, yleiskieli
🇭🇺 Unkari → vessző kirjallinen, kieliopillinen merkki
🇪🇪 Viro → koma kirjallisuus, kielioppi, yleinen käyttö