pahastus

substantiivi
  1. Tunne, joka syntyy, kun henkilö kokee tulleensa loukatuksi tai kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. substantiivi
    Hän tunsi syvää pahastusta kuultuaan loukkaavat sanat.
    Pahastus näkyi hänen kasvoillaan, kun häntä syytettiin aiheetta.
  2. Tilanne, jossa joku on pahoittanut mielensä tai suuttunut jostakin asiasta. substantiivi
    Pahastus syntyi, kun hänen ehdotustaan ei otettu huomioon.
    Hänen pahastuksensa oli ilmeinen, kun hänet jätettiin kutsumatta juhliin.