latva

substantiivi
  1. Puun tai pensaan ylin osa, jossa oksat ja lehdet ovat tiheimmillään. substantiivi
    Orava kiipesi puun latvaan etsimään käpyjä.
    Metsän latvat huojuivat tuulessa.
  2. Jokin ylin tai kärjessä oleva osa, esimerkiksi vuoren huippu. substantiivi
    Vuoren latva oli peittynyt lumeen.
    Pilvet peittivät tornin latvan.