kulkuri

Noun
  1. Henkilö, joka kulkee ilman pysyvää kotia tai työtä; kulkija. Noun
    Kulkuri vaelsi kaupungin katuja.
  2. Vähemmän yleinen, tarkoittaa myös seikkailijaa tai kulkijaa. Noun
    Hän oli kuin kulkuri, joka etsii uutta paikkaa.
synonyms: kulkija, vaeltaja, kulkamatkaaja

käännökset

🇸🇦 Arabia → متشرد arkinen, puhekieli
🇧🇬 Bulgaria → културист puhekielinen, negatiivinen sävy, henkilö joka vaeltelee ilman vakituista asuntoa
🇺🇸 Englanti → vagabond keskustelukieli, kuvaava, hieman negatiivinen
🇪🇸 Espanja → vagabundo arkikielinen, negatiivinen sävy, henkilö jolla ei ole pysyvää asuntoa
🇳🇱 Hollanti → drijver contextLiterary
🇮🇹 Italia → vagabondo arkikielinen, negatiivinen sävy, henkilö joka kulkee paikasta toiseen ilman pysyvää asuinpaikkaa
🇯🇵 Japani → 放浪者 contextLiterary
🇬🇷 Kreikka → περιπλανώμενος contextLiterary
🇵🇱 Puola → włóczęga arkinen, kuvaannollinen, henkilö joka vaeltelee ilman pysyvää asuinpaikkaa
🇫🇷 Ranska → vagabond puhekielinen, negatiivinen sävy, henkilö joka vaeltaa ilman vakituista asuinpaikkaa
🇷🇴 Romania → rătăcitor yleiskieli, kuvaannollinen, henkilö joka vaeltelee paikasta toiseen
🇸🇪 Ruotsi → vandrare contextLiterary
🇩🇪 Saksa → Vagabund contextLiterary
🇩🇰 Tanska → omstrejfende puhekielinen, hieman negatiivinen, kuvaa henkilöä joka kulkee paikasta toiseen ilman pysyvää asuntoa
🇹🇷 Turkki → serseri puhekieli, negatiivinen sävy
🇭🇺 Unkari → csavargó arkinen, negatiivinen sävy, henkilö joka vaeltelee ilman pysyvää asuinpaikkaa
🇪🇪 Viro → kulkur arkipäiväinen, kuvaannollinen ja kirjaimellinen käyttö