equilibrium

substantiivi
  1. Tila, jossa vastakkaiset voimat tai vaikutukset ovat tasapainossa, eikä muutosta tapahdu. substantiivi
    Kemiallisessa reaktiossa saavutetaan equilibrium, kun reaktanttien ja tuotteiden määrät pysyvät vakiona.
    Taloudellinen equilibrium saavutetaan, kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.
  2. Henkinen tai emotionaalinen tasapaino, jossa yksilö tuntee olonsa vakaaksi ja rauhalliseksi. substantiivi
    Jooga auttaa saavuttamaan henkisen equilibrium ja vähentämään stressiä.
    Pitkän loman jälkeen hän tunsi löytäneensä sisäisen equilibrium.