cabina

substantiivi
  1. Pieni suljettu tila, joka on yleensä tarkoitettu yksityisyyttä tai suojaa varten, kuten esimerkiksi puhelin- tai matkustuskäytössä. substantiivi
    Puhelin cabina on hiljainen ja yksityinen tila puheluiden soittamiseen.
    Lentokoneen matkustajille tarkoitettu cabina sijaitsee lentokoneen etuosassa.
  2. Ajoneuvon sisätilan osa, esimerkiksi ajoneuvon ohjaamon tai matkustamon osa. substantiivi
    Taksin cabina oli siisti ja hyvin varusteltu.
    Linja-auton cabina sijaitsee etuosassa ja sisältää ohjaamon.