aire

substantiivi
  1. tapa tai tyyli, jolla joku tekee jotain; vaikutelma, joka syntyy jonkun olemuksesta tai käytöksestä substantiivi
    Hänen käytöksessään oli kuninkaallinen aire.
    Hänellä on itsevarma aire, joka tekee vaikutuksen muihin.
  2. ilman virtaus tai liike; tuulenhenkäys substantiivi
    Puut huojuivat kevyen airen vaikutuksesta.
    Aamulla oli raikas aire, joka virkisti mieltä.

käännökset

🇪🇸 Espanja → aire yleinen, arkikieli
🇵🇱 Puola → tuulahdus contextEverydayUse
🇫🇷 Ranska → aire tekninen, matematiikka